Sotungin lukion etäopetuksen opetussuunnitelma

Koko opetussuunnitelma pdf-tiedostona.
Liite: Kielitaidon tasojen kuvausasteikko pdf-tiedostona.

HUOM: yllä olevat pdf-tiedostot ovat ajan tasalla. Alla olevaa tekstiä päivitetään viikon 34 aikana.

1 Yleinen osa
1.1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet
1.2 Pääsyvaatimukset
1.3 Tuntijako
1.4 Maksut
1.5 Opetusjärjestelyt
1.6 Opinto-ohjaus ja tutorointi
1.7 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa
2 Arviointi ja arvosteluohjeet
2.1 Oppilaitoksen itsearviointi
2.2 Opiskelija-arviointi
2.3 Arvostelu
2.3.1 Kurssin arvostelu
2.3.2 Kurssikokeet
2.3.3 Hylätyn kurssin uusiminen
2.3.4 Hyväksytyn kurssin uusiminen
2.3.5 Oppiaineen opiskelun etenemiseste
2.3.6 Lukion oppiaineen oppimäärän arviointi
2.3.7 Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot
3 Ainekohtaiset osiot
3.1 Äidinkieli
3.2 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
3.2.1 Ruotsi
3.2.2 Englanti
3.3 Matematiikka, lyhyt
3.4 Fysiikka
3.5 Kemia
3.6 Uskonto
3.7 Historia ja yhteiskuntaoppi
3.8 Biologia
3.9 Maantieto
3.10 Psykologia
3.11 Terveystieto


1 Yleinen osa
1.1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet

Etälukio tarjoaa aikuisväestölle monipuolisia mahdollisuuksia jatko- ja täydennyskoulutuksen hankkimiseen. Ajasta ja paikasta riippumaton tieto-ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus mahdollistaa opiskelun työn tai muun toiminnan ohessa.

Etälukion tehtävänä on kehittää, vahvistaa ja ylläpitää aikuisväestön opiskeluvalmiuksia. Etäopiskeluna voi suorittaa koko lukion tai yksittäisiä aineopintoja silloin, kun lähiopiskelu lukiossa ei ole jostain syystä mahdollista. Etälukion tavoitteena on lukion oppimäärän suorittaminen joko kaikissa lukion oppiaineissa tai vain joissakin niistä. Etälukiotoiminnan avulla turvataan kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet lukion kurssien opiskeluun. Lisäksi voidaan tarjota myös soveltavia koulukohtaisia kursseja. Etälukiolla pyritään vaikuttamaan myös työllistymiseen sekä kansalaisten yleissivistykseen.

Sivun alkuun

1.2 Pääsyvaatimukset

Etälukioon voi hakeutua kuka tahansa perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan (peruskoulu tai keskikoulu) oppimäärän suorittanut henkilö. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös sellainen henkilö, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, mutta jolla katsotaan muutoin olevan riittävät edellytykset lukio-opinnoista suoriutumiseen. Alle 18-vuotiaana opintonsa aloittanut hakija voidaan ottaa opiskelijaksi erityisestä syystä (sosiaaliset, terveydelliset syyt, työssäkäynti). Aineopiskelijaksi ottamista ei ole lainsäädännöllä rajattu.

Sivun alkuun

1.3 Tuntijako

Etälukion tuntijako noudattaa aikuislukion tuntijakoa. Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia ja oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Alle 18-vuotiaana lukio-opinnot aloittaneen tulee lisäksi opiskella vähintään kaksi kurssia liikuntaa ja terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kumpaakin eli yhteensä 48 kurssia.

Tuntijako yli 18-vuotiaana aloittavalle opiskelijalle:

Oppiaineet	Pakolliset kurssit	Valinnaiset kurssit
Äidinkietli	5	2 -
Kielet:
A-englanti (ENA)	6	2 -
B-ruotsi (RUB)	5	2 -
B3-kieli (mm. SA, RA, viro)		4 -
Matematiikka:
Lyhyt (MAB)	6	3 -
Pitkä (MAA)	10	2 -
Katsomukselliset ja
yhteiskunnalliset aineet:
Uskonto (UE/UO) tai
Elämänkatsomustieto (ET)	1	2 -
Historia ja yhteiskuntaoppi (HY)	4	2 -
Filosofia (FI)	1	2 -
Luonnontieteelliset aineet
Fysiikka (FY)	1	2 -
Kemia (KE)	1	1 -
Biologia (BG)	2	2 -
Maantieto (GE)	1	2 -
Psykologia		1 -
*Taito- ja taideaineet
Liikunta ja terveystieto (LI)		2 -
Musiikki (MU)		1 -
Kuvataide (KU)		1 -

Lukion oppimäärä yhteensä vähintään 44 kurssia

*Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneelle

Sivun alkuun

1.4 Maksut

Lukion oppimäärän suorittajat maksavat kirjoittautumismaksun. Yksittäisten aineiden tai kurssien opiskelijat maksavat kirjoittautumismaksun lisäksi jaksomaksun. Oppimateriaalit opiskelija kustantaa itse.

Sivun alkuun

1.5 Opetusjärjestelyt

Sotungin etälukiossa opetus toteutetaan jaksollisena. Lukuvuosi on jaettu viiteen jaksoon. Jakson pituus on noin seitsemän viikkoa. Jakson päättää koeviikko, jonka aikana järjestetään opiskeltujen kurssien kokeet. Jokaista jaksoa varten laaditaan kurssitarjotin, josta selviää, minkä oppiaineiden kursseja kulloinkin on mahdollista opiskella. Etäopiskelijalle laaditaan jaksoittain oma henkilökohtainen työjärjestys.

Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua lähiopetukseen ennalta sovittuina lähiopetuspäivinä. Lähiopetustunneilla on tarkoituksena käsitellä kurssien vaikeimpia kohtia ja opiskelijoille mieleen tulleita kysymyksiä.

Etäopiskelijana opiskelija opiskelee itsenäisesti. Etäjaksoja varten opettajat laativat oppikirjoja tukevaa lisämateriaalia verkkoon. Kursseilla hyödynnetään myös Yleisradion ja Opetushallituksen tuottamaa etäopiskelumateriaalia. Ryhmätyöohjelman kautta opiskelijat saavat ohjausta ja neuvontaa sekä voivat sähköpostitse olla yhteydessä opettajaansa. Opettajia voi tavata myös vastaanottoaikoina koululla.

Sivun alkuun

1.6 Opinto-ohjaus ja tutorointi

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa hänen suunnitellessaan omaa opinto-ohjelmaansa. Opiskelija saa selkeän käsityksen opintojen kokonaisvaatimuksista, jotta hän pystyy tekemään tavoitteita ja tarkoituksenmukaisia valintoja omista lähtökohdistaan käsin. Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan yhdessä opinto-ohjaajan kanssa.

Tutorointi on eri menetelmä käyttävää etäopiskelijan yksilöohjausta ja tarvittaessa tukiopetusta. Kunkin oppiaineen opettaja on paras asiantuntija omassa oppiaineessaan ja sen opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Etäopiskelija voi olla opettajaan yhteydessä puhelimitse, tutortapaamisten avulla, sähköpostitse tai ryhmätyöohjelman kautta.

Sivun alkuun

1.7 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa

Oppilaat voivat joustavasti valita kursseja eri etälukioiden kurssitarjonnasta. Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia (Lukiolaki 629/1998 23§). Yrityselämän kanssa voidaan tehdä yhteistyötä tarjoamalla kursseja heidän työntekijöidensä tarpeisiin.

Sivun alkuun

2 Arviointi ja arvosteluohjeet

2.1 Oppilaitoksen itsearvionti

Arvioinnilla seurataan koulun toimintaa. Sen avulla koulu uudistuu ja muuttuu yhteiskunnan muutosten mukana.

Sotungin etälukion toimintaa arvioidaan samalla, kun arvioidaan koko lukion toimintaa. Lisäksi etäopetus koululle uutena toimintana vaatii myös erillistä arviointia. Arviointia tulee tehdä mm. käytännön järjestelyjen, ohjauksen ja tutoroinnin sekä kurssien verkko- ja lähiopetusosuuksien onnistumisesta.

Koulun sisäisessä arvioinnissa opettajat tutkivat omaa toimintaansa ja käyttävät hyväksi siitä saatuja tuloksia oman työnsä kehittämiseksi. Arviointimenetelmiä ovat mm. keskustelu, erilaiset kyselyt, opiskelijoiden kurssipalautteet. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kehitetään kaikkia etälukiotoiminnan osa-alueita. Opettajakunta arvioi koulun toimintaa opettajakokouksissa ja lisäksi se arvioi erikseen keväällä koko lukuvuoden tavoitteiden saavuttamista.

Ulkoisessa arvioinnissa tiedollisten tavoitteiden saavuttamista mitataan esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa. Etäopetuksessa koulun toiminnan onnistumista kuvaa myös opiskelunsa aloittaneiden edistyminen opinnoissaan ja tutkinnon loppuun suorittaneiden määrä.

Sivun alkuun

2.2 Opiskelija-arviointi

Opiskelija-arvioinnilla pyritään antamaan opiskelijalle tietoa omasta edistymisestään opinnoissaan ja päästötodistus antaa tietoa myös mm. työelämää ja jatko-opintoja varten.

Arviointiin sisältyy arvosana-arvostelun lisäksi opiskelijan itsearviointia ja opettajan antamaa muuta palautetta opintojen edistymisestä.

Arvioinnin tulee olla tasapuolista ja erottelevaa. Eri aineiden arviointi ei perustu yksinomaan koesuorituksen varaan, vaan myös erilaiset kurssin aikana suoritettavat tehtävät otetaan huomioon. Kurssien arvioinnin ja arvosanan muodostumisen periaatteet on selvitetty yleisesti oppiaineen esittelyn yhteydessä ja lisäksi mahdollisesti erikseen kunkin kurssin kohdalla.

Kurssin jälkeen opiskelijat ja opettaja arvioivat kurssin onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista. Opiskelijoita ohjataan myös itsearviointiin, joka voidaan myös ottaa arvostelussa huomioon.


Sivun alkuun

2.3 ARVOSTELU

2.3.1 Kurssin arvostelu

Opiskelijan suorittama kurssi arvostellaan sen päätyttyä joko numero-arvosanoin tai suoritus-merkinnällä.
Arvostelussa opiskelijalle annetaan palautetta kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppi-aineen opiskelun etenemisestä.
Kunkin oppiaineen kohdalla on selvitetty arvostelun ja kurssiarvosanan muodostumisen periaatteet. Lisäksi kunkin kurssin kohdalla voi olla tarkempi selvitys.

Pakolliset kurssit arvostellaan numeroilla. Valinnaiset kurssit voidaan arvostella myös suoritusmerkinnällä. Arvostelutapa on kirjattuna kunkin kurssin yhteyteen.

Kurssin päätyttyä ao. opettaja arvostelee opiskelijan tiedot ja taidot lukioasetuksessa määritellyin numeroin:
4 (hylätty),
5 (välttävä),
6 (kohtalainen),
7 (tyydyttävä),
8 (hyvä),
9 (kiitettävä),
10 (erinomainen).

Muita opetussuunnitelmassa määriteltäviä kurssin arviointitapoja voivat olla esimerkiksi suori-tusmerkintä (s= suoritus), hylätty (h= hylätty) tai sanallinen arviointi. Mikäli kurssin suoritus on keskeytynyt, voidaan siitä antaa keskeyttämismerkintä (k= keskeyttänyt). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi tai muuten annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvostelua.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esimerkiksi lukemis- ja kirjoittamishäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista otetaan huomioon arvioinnissa.

Numeroarvosanan antamisen kriteereinä voivat olla:
1. Kirjallinen kurssikoe, jonka laadun ja sisällön opettaja selvittää kurssin esittelyn yhteydessä.
2. Opintojen edistymisen jatkuva havainnointi erilaisten välitestien ja tehtävien muodossa.
3. Tuotosten arviointi. Tuotokset voivat olla ohjattuja ja tarkastettuja projektitöitä, tutkielmia tms. ja voivat korvata kokonaan tai osittain kurssikokeen.

Lähiopetuksessa on mahdollisuus saada ohjausta kurssin asioissa. Osallistuminen lähiopetukseen ei ole välttämätöntä eikä se vaikuta arvosteluun.

Sivun alkuun

2.3.2 Kurssikokeet

Kurssi päättyy yleensä kurssikokeeseen. Kokeet pidetään koululla jakson lopussa erillisen koe-viikon aikataulun mukaisesti. Erityistapauksissa kokeen järjestäminen voidaan sopia toisinkin.

Sivun alkuun

2.3.3 Hylätyn kurssin uusiminen

Hylätyn kurssin voi suorittaa osallistumalla uudelleen kurssikokeeseen tai sen voi suorittaa myös erillisissä uusintakuulusteluissa.

Sivun alkuun

2.3.4 Hyväksytyn kurssin uusiminen

Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa osallistumalla yh-den kerran uudelleen kurssin opetukseen ja kurssikokeeseen tai osallistumalla kurssikokeeseen tai erilliseen korotuskuulusteluun, joita on kaksi kertaa lukuvuodessa.

Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee aina parempi arvosana riippumatta siitä, onko se hyväksytyn vai uusitun kurssin arvosana.

Sivun alkuun

2.3.5 Oppiaineen opiskelun etenemiseste

Jos opiskelijalla on jossakin oppiaineessa kaksi hylättyä kurssia, hän voi jatkaa aineen opiskelua suoritettuaan ainakin toisen hylätyistä kursseista hyväksytysti. Opiskelija saa itse valita, kumman kursseista hän suorittaa.

Sivun alkuun

2.3.6 Lukion oppiaineen oppimäärän arviointi

Opiskelijan oma opinto-ohjelma määrittelee, miten laaja on kunkin oppiaineen oppimäärä hänen opinnoissaan eli mitä pakollisia ja valinnaisia kursseja opiskelija on valinnut. Opinto-ohjelman tulee käsittää kaikki pakolliset kurssit ja valinnaisia kursseja niin, että yhteensä opiskelija suorittaa vähintään 44 kurssia.

Oppiaineen oppimäärä on hyväksytysti suoritettu, kun opiskelija on suorittanut kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat oppiaineen kurssit ja on hyväksytysti suorittanut vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen pakollisista ja valinnaisista kursseista. Tällöin jokainen suo-ritettu pakollinen ja valinnainen kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa.

Oppiaineen päättöarvosana määräytyy pääsääntöisesti numeroarvo-sanoin arvosteltujen kurssien aritmeettisena keskiarvona. Perustellusta syystä opiskelijaa opettaneet opettajat voivat poiketa tästä. Historia ja yhteiskuntaoppi arvostellaan yhteisellä numeroarvosanalla.

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien pakollisten oppiaineiden suorittamista sekä opiskelijan valitsemien valinnaisaineiden suorittamista siinä laajuudessa kuin ne opinto-ohjelmassa esiintyvät.

Sivun alkuun

2.3.7 Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot

Jos opiskelijan muussa oppilaitoksessa lukioaikana suorittamat opinnot vastaavat tavoitteiltaan lukion opetussuunnitelman mukaista kurssia, ne voidaan hyväksyä kurssin suoritukseksi. Tarvittaessa opiskelijalta voidaan edellyttää myös lisäsuorituksia. Kurssin arvostelun on perustuttava mainitun oppilaitoksen arvosteluun sekä mahdollisiin lisäsuorituksiin.

Opiskelijalla on oikeus saada pyydettäessä etukäteen päätös muussa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen hyväksymisestä lukio-opinnoiksi ja tieto tällöin noudatettavista arvosteluperusteista. Korvaavista kursseista on sovittava rehtorin tai opinto-ohjaajan kanssa.

Sivun alkuun

3 Ainekohtaiset osiot

3.1 ÄIDINKIELI

YLEISET
Lukion opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden mukaan lukion äidinkielen opiskelun tavoitteena on, että

• opiskelijan äidinkielen taidot laajentuvat ja syvenevät
  
• opiskelija kykenee sekä jatko-opinnoissaan että työelämässä kielen avulla hankkimaan, välittämään ja arvioimaan tietoa
  
• opiskelija ohjautuu kehittämään persoonallisuuttaan kirjallisuuden ja muun kulttuurintuntemuksen pohjalta
  
• opiskelija omaksuu sellaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän taitoja, että hän kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen keskus-teluun ja päätöksentekoon yhteisössään
  
• opiskelija perehtyy erilaisiin tapoihin tarkastella kieltä ja kulttuuria
  
• opiskelijan kirjallisuudentuntemus laajenee ja hän harjaantuu lukemaan kirjallisuutta eläytyvästi, erittelevästi, tulkitsevasti ja kriittiisesti
  
• opiskelijan kansallinen tietoisuus vahvistuu ja hän ymmärtää ja hyväksyy monikielisyyden ja -kulttuurisuuden keskeiseksi arvope-rustaksi.
  

TYÖTAVAT

Oppiaineen luonne edellyttää monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja. Työtapojen tarkoitus on toisaalta ohjata oppilasta mahdollisimman it-senäiseen ja omatoimiseen työskentelyyn, toisaalta opettaa työtapoja, joita opiskelija tarvitsee muussa opiskelussa niin lukiossa kuin jatko-opinnoissakin.

Työtapojen käyttö eri kursseissa riippuu kurssin sisällöstä.

ARVIOINTI

Kurssin arvosanaa annettaessa arvioidaan sitä, miten opiskelijan saavuttamat taidot ja tiedot vastaavat kunkin kurssin tavoitteita. Arvi-ointiin vaikuttavat sekä kirjalliset tuotokset (esim. koe, kirja-analyysi tai kirjallisuusessee, aine, referaatti, tutkielma, jne.) että suulliset esitykset (esim. yksin pidetyt puheet, suulliset kirjaesittelyt, jne.).

PAKOLLISET KURSSIT

AI 1

KIELEN PERUSTAIDOT

Järjestys

Kurssi on suoritettava ensimmäisenä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelussa tarvittavaa kielitietoa ja kielenkäytön taitoja, rohkaista opiskelijaa ilmaisemaan itseään niin suullisesti kuin kirjallisestikin sekä monipuolistaa ja lisätä opiskelijoiden lukuharrastusta.

Sisältö

Kurssin sisältöön kuuluu:
• tiedonkeruu, -jäsentely ja välittäminen: erilaisten tekstien lukeminen ja niiden pohjalta kirjoittaminen (esim. referaatti, aine),
• mitä kieli on: puhutun ja kirjoitetun kielen eroja,
• keskusteluharjoituksia, ja lukuharrastuneisuuden kartoittaminen, lukukokemuksien erittely ja pohjan luominen kirjallisuusanalyysille.

Arviointi

Opiskelija arvioidaan mahdollisten suullisten ja kirjallisten tuotostensa perusteella.

>AI 2

TAITEESTA OMAAN ILMAISUUN

Järjestys

Ensimmäisen kurssin jälkeen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijan kaunokirjallisuuden lajien ja ominaislaadun tuntemusta sekä kehittää ja syventää opiskelijan suullista ja kirjallista ilmaisua.

Sisältö

• kaunokirjallisuuden lajit,
• esittävä taide, esim. teatteri, elokuva ym.,
• erilaisten kaunokirjallisten tekstien lukeminen ja niiden pohjalta kirjoittaminen ja keskusteleminen,
• omien ilmaisutaitojen monipuolistaminen, esim. opiskelijan oma kaunokirjallinen teksti tai esitys.

Arviointi

Opiskelija arvioidaan mahdollisten suullisten ja kirjallisten tuotostensa perusteella.

AI 3

PUHUTUN JA KIRJOITETUN TEKSTIN RAKENTAMINEN JA TULKITSEMINEN

Järjestys

Toisen kurssin jälkeen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tekstien erittelyyn ja tulkintaan, tutustuttaa opiskelija kirjoittamiseen prosessina, lisätä hyvän kirjakielen normien tuntemista ja hallintaa sekä opastaa opiskelijaa suullisen esityksen valmistamisessa.

Sisältö

• tekstin suunnittelu, muokkaus ja viimeistely,
• kielenhuollon perusteita
• suullinen esitys

Arviointi

Opiskelija arvioidaan kirjallisten ja suullisten tuotostensa perusteella.

AI 4

KIELEN VALTA

Järjestys

Kolmannen kurssin jälkeen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ja harjaannuttaa hänet käyttämään niitä.

Sisältö:

• Yhteiskunnallisen keskustelun seuraamista.
• Väittelyä oppilaita kiinnostavista aiheista./Ohjelmapuheita.
• Mielipidekirjoitusten kirjoittamista.
• Yhteiskunnallisesti vaikuttaneen teoksen lukeminen ja analysointi.

Arviointi

Opiskelija arvioidaan kirjallisten ja suullisten tuotostensa perusteella.

AI 5

SUOMEN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN TARKASTELUA

Järjestys

Neljännen kurssin jälkeen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija suomalaiseen kirjallisuuteen ja osoittaa, miten kirjallisuus rakentaa suomalaista identiteettiä. Tavoitteena on myös saada oppilas huomaamaan oman kielensä erityispiirteet ja vaihtelu sekä vertaamaan eri kieliä keskenään.

Sisältö

• Suomen kielen ominaispiirteet ja vaihtelu.
• Katsaus suomalaiseen kirjallisuuteen.
• Laaja kirjaessee/tutkielma.
• Kieliaiheinen suullinen esitys/tutkielma.
• 2 merkittävän suomalaisen romaanin lukeminen.

Arviointi

Opiskelija arvioidaan kirjallisten ja suullisten tuotostensa perusteella.

VALINNAINEN

AI 6

KIRJALLISUUS AIKANSA TULKKINA

Järjestys

Neljännen kurssin jälkeen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on perehdyttää länsimaisen kulttuurin eri aikakausien ja kaunokirjallisuuden tyylivirtauksiin sekä osoittaa suomalaisen kirjallisuuden yhteydet eurooppalaiseen kirjallisuuteen.

Sisältö

• Katsaus eurooppalaiseen kirjallisuuteen.
• Kirjallisuusesseen kirjoittaminen.
• 2 merkittävän ulkomaisen teoksen lukeminen.

Arviointi

Opiskelija arvioidaan kirjallisten ja suullisten tuotostensa perusteella.

Sivun alkuun

3.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI JA VIERAAT KIELET

YLEISTÄ

Vieraita kieliä käytetään monipuolisen viestinnän, tiedonhankinnan ja ajattelun välineenä. Vieraiden kielten opiskelu laajentaa opiskelijoiden yleissivistystä ja vahvistaa heidän kulttuuri-identiteettiään ja muiden kulttuurien tuntemusta. Kansainvälisten kontaktien lisääntyessä myös tarve hankkia monipuolinen kieli- ja viestintätaito lisääntyy. Opiskelemalla vieraita kieliä opiskelija hankkii itselleen valmiuksia osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja työskentelyyn kansainvälisissä työympäristöissä.

Kielten opetuksen tavoitteet

Kielten opetuksen tavoitteena on, että opiskelija:
• kiinnostuu vieraista kielistä ja monipuolisen kielitaidon hankkimi-sesta,
• kokee opetuksen haasteellisena ja elämyksellisenä,
• omaa valmiuksia hankkia tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista.

Kielten opetuksen työtavat

Kielten opetuksessa harjoitetaan kielitaidon kaikkia neljää osa-opetuksen aluetta: luetun ymmärtämistä, kuullun ymmärtämistä sekä suullista ja kirjallista tuottamista.

Suullisen ja kirjallisen kielitaidon opiskelussa käytetään rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, tekstin tiivistämistä ja referointia sekä pieniä tai laajempia kirjallisia esityksiä tai tutkielmia. Lisäksi pidetään kuullun- ja tekstinymmärtämisharjoituksia. Kielen käyttöä harjoitellaan yksilöllisesti sekä lähiopetuspäivinä opettajajohtoisesti.

Mikäli jollakin kurssilla painotetaan erityisesti jotakin kielitaidon osa-aluetta tai osa-alueita, siitä mainitaan erikseen kyseisen kurssin kohdalla.

Suoritusjärjestys

Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä.

Kielten opetuksen arviointi

Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää:
• tehtävien suorittamista annettujen ohjeiden mukaan,
• lähiopetustunteihin osallistumista,
• kurssikokeen suorittamista.
  Jos kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen vaaditaan jotain yleisohjeista poikkeavaa, esim. esitelmä tai tutkielma, siitä mainitaan erikseen ky-seisen kurssin kohdalla.

Sivun alkuun

3.2.1 RUOTSI

RUOTSI B1 ON PERUSKOULUN YLÄASTEELTA ALKANUT KIELI

TAVOITTEET

Tavoitteena on, että opiskelija:
• ymmärtää yleisluontoista normaalitempoista puhetta,
• pystyy selviytymään jokapäiväisistä keskustelutilanteista,
• ymmärtää kirjoitetun yleiskielen tekstin sisällön, tarvittaessa apu-neuvoja käyttäen,
• osaa käyttää kielen keskeistä sanastoa, keskeisiä sanontoja ja perus-rakenteita,
• pystyy kirjoittamaan lyhyen, kertovan, kuvailevan, perustelevan tai kantaaottavan tekstin tarvittaessa apuneuvoja käyttäen,
• pystyy kertomaan olennaisen asiasisällön kuulemastaan tai luke-mastaan,
• hallitsee kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia keskeisiä vies-tintätapoja sekä
• on omaksunut tietoja kielialueen muista kansoista ja kulttuureista.

PAKOLLISET KURSSIT

RU B1

KOULU JA VAPAA-AIKA

Pakollinen kurssi.

Aihepiirit

Tutustuminen pohjoismaisten nuorten elämään, harrastukset, elämäntavat, rahankäyttö ja koulukäynti.

Rakenteet

Substantiivi, adjektiivi, persoonapronominit, lukusanat, sanajärjestys ja verbien taivutus.

RU B2

NUORTEN ELÄMÄÄ POHJOISMAISSA

Pakollinen kurssi.

Aihepiiri

Matkustaminen, musiikki, perhe, ystävät, asuminen ja ulkonäkö.

Rakenteet

Persoona-, possessiivi- ja refleksiivipronominit, substantiivien taivu-tus, epämääräisen ja määräisen muodon käyttö, adjektiivien taivutus, adjektiivien ja substantiivien yhteistaivutus, adjektiivien vertailumuodot ja epäsuora esitys.

RU B3

KOTIMAANI

Pakollinen kurssi.

Aihepiiri

Kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin ja Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa.

Rakenteet

Demonstratiivipronominit, adverbit ja erisnimet.

RU B4

MUUTTUVA MAAILMA

Pakollinen kurssi.

Aihepiiri

Muuttuva elinympäristömme ja liikenne.

Rakenteet

S-passiivi, att-partikkelin käyttö, pronominiopin syvennys ja sanajärjestys.

RU B5

TULEMMEKO TOIMEEN KESKENÄMME?

Pakollinen kurssi.

Aihepiiri

Ihmissuhteet, kulttuurien kohtaaminen, perinteet ja elämänkatsomus.

Rakenteet

Partisiipit, bli- ja vara-passiivit, olosijaa vaativat verbit ja genetiivin korvaavat ilmaukset.

Sivun alkuun

3.2.2 ENGLANTI


ENGLANTI A1 PERUSKOULUN ALA-ASTEELTA ALKANUT VIERAS KIELI


A-kielessä opiskelijalla on lukioon tullessaan jo mittavat taidot. Perusrakenteet, sanasto ja viestintätaidot pitäisi jo hallita melko hyvin. Kaikkia näitä taitoja syvennetään ja laajennetaan lukiossa.

TAVOITTEET

Tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää normaalitempoista yleiskieltä, hieman murteellisenakin,
• osaa ilmaista itseään suullisesti jokapäiväisen elämän tilanteissa,
• ymmärtää vaikeatakin, jopa tieteellistasoista tekstiä,
• osaa kirjoittaa ymmärrettävää yleiskieltä,
• osaa käyttää apuvälineitä, esim. sanakirjoja,
• on tutustunut jossain määrin kohdekieltä käyttävien maiden kulttuuritaustaan,
• on saanut niin laajan pohjan, että myöhemmin oman alansa sanastoa opiskeltuaan, pystyy vastaamaan alansa haasteisiin myös vieraalla kielellä.

TYÖTAVAT

Kielenopetuksen pääasiallinen työskentelytapa tulisi olla k e s k u s t e l u . Nykyisissä ylisuurissa luokissa joudumme kuitenkin turvautumaan kaikenlaisiin korvaaviin työmuotoihin, pidämme n.s. harjoituksia. Niinpä meillä on kuullun- ja tekstin ymmärtämisharjoituksia, keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia, rakenneharjoituksia, tekstin tiivistämistä ja referointia, pieniä tai laajempia esityksiä ja tutkielmia. Näitä tehdää opettajajohtoisesti, yksilö-, pari- tai ryhmätyönä.
Uuden informaatioteknologian tuomia mahdollisuuksia käytetään hyväksi mahdollisimman paljon, varsinkin erilaisissa projektitöissä.

PAKOLLISET KURSSIT

6 pakollista ja 2 syventävää kurssia. Pakollisia kursseja on 6, mutta yo-tutkinto pohjautuu 8 kurssin oppimäärään, joten suosittelemme kaikkien kurssien suorittamista. USA:ssa vaihto-oppilaana olleet tai muuten ulkomailla kauan asuneet voisivat jättää kursseja pois.

Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Kurssit 1-3 täytyy suorittaa ennen kurssia 4, ja kurssit 1-6 ennen kursseja 7 ja 8.

Kaikilla kursseilla on kuuntelu-, rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, vaikka sitä ei ole erikseen mainittu. Rakenteita voi opiskella myös koulun tietokoneilla.

Kaikki kurssit arvostellaan numeroarvostelulla. Kurssiarvosanaan vaikuttavat koearvosanan lisäksi kurssin aikana kirjoitetut aineet, projektit ja muut tehtävät.

EN A1

NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA

Järjestys

Pakollinen

Aihepiiri

Ihmisten tapaaminen ja jokapäiväisistä tilanteista selviytyminen.
Tutustuminen Britanniaan, ja britteihin sekä heidän tapoihinsa.
Ihmisten kuvaamista.

Kirjoitelmien laatimista harjoitellaan omaan elämään ja kurssin aihepiiriin liittyvillä aiheilla.
Portfoliotyöskentelyä kurssin piiriin liittyvistä aiheista.

Rakenteet

Kurssissa kertautuvat kaikki jo peruskoulussa opitut rakenteet, mutta erityisesti kerrataan tavalliset aikamuodot ja ehtolauseet. Lisäksi opiskellaan sanajärjestystä.

EN A2

VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA

Järjestys

Pakollinen

Aihepiiri

Harrastukset,varsinkin eri urheilulajit. Erilaiset elinympäristöt ja niistä aiheutuvat ongelmat. Matkailu ja kansalliset erityispiirteet.
Brittienglannin ja amerikanenglannin väliset erot.

Suullinen esitys kurssin aihepiiristä.

Rakenteet

Artikkelin käyttö, yksikkö ja monikko, genetiivi, persoona-, possessiivi-, refleksiivi- ja indefiniittipronominit. Muodolliset subjektit it ja there.

EN A3

OPISKELU JA TYÖ

Järjestys

Pakollinen

Aihepiiri

Kurssin pääteemana ovat opiskeluun ja työhön sekä uravalintaan liittyvät aiheet.Kurssilla kehitetään myös omaa opiskelutyyliä ja opitaan keskeistä koulu- ja opiskelusanastoa.
Perehdytään Suomi-tietouteen, jota jokainen suomalainen tarvitsee ulkomailla matkustaessaan.
Erilaisia kirjoitusharjoituksia, esim, mainoksia ja työhakemuksia.

Rakenteet

Rakenteissa keskitytään passiivin opiskeluun.Lisäksi adjektiivit ja adverbit, epäsuora kerronta ja kansallisuussanat.

EN A4

YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA

Pakollinen.

Aihepiirit

Erilaisten kulttuurien ja elintapojen kohtaamista.Perhe yhteiskunnan perusyksikkönä,ja hallituksen asema hyvinvoinnin edustajana.
Kansalaisten vastuu itsestään ja ympäristöstään.

Opetellaan ymmärtämään ympäristöstä kertovia tekstejä ja harjoitellaan tiivistelmien laadintaa.

Projektityö kurssin aihepiiristä.

Rakenteet

Relatiivipronominit, vaillinaiset apuverbit ja paljoussanat.

Tekstien vaikeustaso lähestyy normaalia kirjallista kieltä.

EN A5

TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA

Pakollinen.

Aihepiirit

Tiede, teknologia ja tiedonvälitys. Tutustutaan sanomalehtiin, maailmanlaajuiseen tietoverkkoon, tulevaisuuden liikennevälineisiin ja talouselämään.
Painopiste on runsaassa tekstinluvussa.
Tekstien vaikeustaso lähestyy normaalia tieteellistä kieltä.
Projektityö kurssin aihepiiristä.

Rakenteet

Infinitiivi ja ing-muoto, lauseenvastikkeet, sidesanat, yhdyssanojen ja vierasperäisten sanojen monikot.
Numeraalit.

EN A6

KULTTUURI

Pakollinen

Aihepiirit

Elokuva, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, teatteri.
Koulutus ja sivistys. Kulttuuriperinteitä.Luetaan kirjallisuusotteita ja englanninkielinen kaunokirjallinen teos ja katsellaan kirjallisuuteen liittyviä filmejä.

Pidetään lukupäiväkirjaa ja analysoidaan kirjoja ja filmejä.

Rakenteet

Monivalintarakenteita sekä kijoittamiseen liittyviä asoita kuten välimerkkien ja isojen alkukirjaimien käyttöä.
Tekstien vaikeustaso on normaalia kirjallista englantia.

Sivun alkuun

3.3 MATEMATIIKKA, LYHYT

Matematiikka muodostaa teoreettisen pohjan lähes kaikilla inhimillisen tiedon aloilla. Tekniikan ja luonnontieteiden lisäksi matematiikkaa tarvitaan myös yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla. Uuden kehittyvän tiedon omaksuminen edellyttää matemaattisia tietoja. Niitä tarvitsee myös vastuunsa tunteva kansalainen toiminnassaan muiden ihmisten ja elinympäristönsä kanssa.

Lyhyen matematiikan opetuksen tavoitteena Sotungin lukiossa on, että oppilas tarpeellisten matematiikan tietojen ja taitojen lisäksi oppii käyttämään matematiikkaa monipuolisesti ja luottamaan kykyynsä ja taitoonsa oppia matematiikkaa.

Lyhyt matematiikka koostuu kuudesta pakollisesta kurssista ja kolmesta valinnaisesta kurssista.

Opetusjärjestelyt ja arviointi koskee kaikkia kursseja ellei kurssikohtaisessa esittelyssä muuta mainita.

OPETUSJÄRJESTELYT

Internetin kurssimateriaalien lisäksi käytetään oppikirjaa. Kurssin aikana järjestetään myös lähiopetuskertoja. Etälukiossa itsenäisen opiskelun merkitys korostuu, mutta opiskelijalla on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta kurssin opettajalta internetin ja sähköpostin avulla.

SUORITUSJÄRJESTYS

Kurssi Matemaattinen ongelmanratkaisu (MAB2) suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä kurssina.

ARVIOINTI

Opiskelijan suorittamat pakolliset kurssit arvostellaan numeroarvosanoin, valinnaiset kurssit suoritusmerkinnällä.

Arviointi pohjautuu opiskelijan antamaan jatkuvaan näyttöön ja kurssikokeeseen. Jatkuvaa näyttöä etälukiossa on palautettavien tehtävien ja kurssin aikaisten testien tekeminen.

PAKOLLISET KURSSIT (kurssit MAB1 - MAB6)


MAB1

TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS 1

Kurssin tarkoituksena on auttaa oppijaa ymmärtämään jokapäiväisessä elämässä esiintyviä todennäköisyyslaskentaan ja tilastotieteeseen liittyviä asioita. Perehdytään tilastollisen aineiston käsittelyn eri vaiheisiin lähtien tiedon keruusta ja sen havainnollistamisesta aina tilastojen tulkintaan asti. Kurssin toinen pääteema on todennäköisyyslaskenta, jonka avulla opitaan ymmärtämään tilastolliselle tiedolle ominaista epävarmuutta.

Voidaan suorittaa ensimmäisenä kurssina, mutta suositellaan suoritettavaksi MAB2-kurssin jälkeen.

MAB2

MATEMAATTINEN ONGELMANRATKAISU

Matemaattisten menetelmien käyttö jokapäiväisessä elämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisussa. Opitaan ilmaisemaan suureiden välisiä yhteyksiä lausekkeiden avulla ja muotoilemaan ongelmia yhtälöiksi. Suureiden välisiä riippuvuuksia ratkaistaan sekä algebrallisesti, että graafisesti. Yhtälönratkaisussa edetään toisen asteen yhtälöön asti.

Suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä kurssina.

MAB3

GEOMETRIA

Kurssi sisältää sekä taso- että avaruusgeometriaa. Tutkitaan tasokuvi-oiden ja kappaleiden ominaisuuksia ja käytetään ongelmien ratkaisuissa yhdenmuotoisuutta ja trigonometriaa sekä Pythagoraan lausetta. Lisäksi tutustutaan koordinaatiston käyttöön geometrisissa yhteyksissä.

MAB4

MATEMAATTISIA MALLEJA

Kurssilla käsitellään muuttujien välisiä riippuvuuksia ja tavanomaisten funktioiden soveltamista reaalimaailman ilmiöiden mallintamisessa. Opitaan soveltamaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia sekä käyttämään näiden yhteydessä potenssiyhtälöitä ja logaritmia.

Edeltäviksi opinnoiksi tarvitaan kurssi MAB2.

MAB5

MATEMAATTINEN ANALYYSI

Kurssin tärkein väline on derivaatta, jonka avulla tutkitaan funktion muuttumista. Perehdytään funktion ääriarvojen sekä suurimman ja pienimmän arvon etsimiseen derivaatan avulla monissa sovellustilanteissa.

Edeltäviksi opinnoiksi tarvitaan kurssit MAB2 ja MAB4.

MAB6

MATEMAATTISIA TUTKIMUSMENETELMIÄ

Tutkitaan eri funktioiden käyttöä matemaattisina malleina. Tutustutaan lineaarisen optimoinnin ongelmiin. Uusina käsitteinä opitaan lukujonot ja niistä muodostetut äärelliset summat. Lisäksi syvennetään ja yhdistellään aiemmilla kursseilla opittuja taitoja. Tutkitaan matemaattisia malleja yhtälöillä, graafisilla ja numeerisilla menetelmillä sekä derivaatan avulla.

Edeltäviksi opinnoiksi tarvitaan kurssit MAB2, MAB4 ja MAB5.

VALINNAISET KURSSIT (kurssit MAB7 - MAB9)

MAB7

TALOUSMATEMATIIKKA

Aiemmin opittuja asioita syventävä kurssi talouselämään liittyvästä matematiikasta. Kurssilla käydään läpi matematiikkaa, joka liittyy mm. lainoihin, säästöihin, valuuttoihin ja verotukseen.

Edeltäviksi opinnoiksi suositellaan kursseja MAB2, MAB4 ja MAB6

MAB8

TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS 2

Kerrataan ja täydennetään kurssin Tilastot ja todennäköisyys 1 pohjalta todennäköisyyslaskennan, tilastojen ja tilastollisten menetelmien hallintaa sekä perehdytään todennäköisyysjakaumiin tunnuslukuineen ja tilastollisen päättelyn periaatteisiin.

Edeltäviksi opinnoiksi tarvitaan kurssi MAB1.

MAB9

KERTAUSKURSSI

Kurssilla eheytetään lyhyen matematiikan tietoja ja taitoja monipuoli-sissa ongelman ratkaisutilanteissa. Pääasiassa kerrataan pakollisten kurssien aiheita. Lisäksi käydään läpi yo-tehtäviä. Luodaan yleiskuva lyhyestä matematiikasta.

Suositellaan suoritettavaksi viimeisenä kurssina.

Sivun alkuun

3.4 FYSIIKKA

TAVOITTEET JA TEHTÄVÄ

Fysiikan opetuksen tavoitteena on ohjata luonnontieteelliseen ajattelutapaan, omakohtaiseen tiedon hankintaan ja aktiiviseen tietojen soveltamiseen. Opetus tarjoaa mahdollisuuden kehittää luonnontieteellistä yleissivistystä ja opiskeluvalmiuksia. Opitaan tuntemaan ja ymmärtämään ympäristöä paremmin. Ymmärretään arkielämässä eteen tulevia tilanteita ja hankitaan perustiedot ja -taidot ratkaista jokapäiväisiä fysiikan ongelmia. Opitaan hankkimaan tietoa ympäristöstä ja ilmiöistä havainnoimalla ja kokeellisen tutkimuksen kautta sekä käsittelemään tutkimustuloksia.

OPETUSJÄRJESTELYT JA TYÖTAVAT

Oppikirjan avulla opiskelun ja laskuharjoittelun lisäksi fysiikan opiskeluun olennaisena osana kuuluu kokeellisia mittauksia ja niistä saatujen tulosten käsittely. Joitakin kokeellisia mittauksia voidaan toteuttaa yksinkertaisin välinein kotonakin. Lähiopetusjaksolla voidaan esittää myös demonstraatioita. Joitakin asioita voidaan käsitellä myös tutkielmien avulla. Internetin ja muiden sähköisten palvelujen mahdollisuuksia käytetään hyväksi.

ARVIOINTI

Kirjallisen kokeen lisäksi mahdolliset tutkielmat ja muut kurssin aikaiset tehtävät ovat yksi osa arviointia, lisäksi palautetut laskut otetaan huomioon. Arvioinnissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokeellinen tutkimus ja sen käsittely.

SUORITUSJA TYÖTAVAT

Ensimmäisenä tulee suorittaa kaikille pakollinen kurssi FY1. Sen jälkeen suositellaan kurssia FY2. Valinnaiset kurssit FY3, FY4 ja FY5 opiskelija voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Kunkin kurssin kohdalla on erillinen maininta suoritusjärjestyksestä.

PAKOLLINEN KURSSI

FY1

FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ

Järjestys

Suoritetaan lukion ensimmäisenä kurssina.

Tavoite

Tavoitteena on, että opiskelija:
• ymmärtää fysiikan merkityksen luonnontieteenä ja hänellä herää kiinnostus fysiikkaa kohtaan,
• syventää aiemmin hankkimiaan fysiikan tietoja,
• oppii hankkimaan tietoa mittaamalla sekä käsittelemään ja tulkitsemaan mittaustuloksia.

Sisältö

• mitat, suureet, yksiköt ja etuliitteet
• maailmankaikkeuden suuruusluokat
• mittaustulosten graafinen tarkastelu
• nopeus, kiihtyvyys
• voima, painovoima, Newtonin lait
• työ, teho, energia, energialajit, hyötysuhde
• säteily

Työtavat

• opettajan ohjeiden mukaan oppikirjan ja muiden lähteiden avulla asioiden itsenäinen opiskelu
• annettujen tehtävien suorittaminen ja palauttaminen opettajalle
• mahdollisesti yksinkertainen kokeellinen tutkimus
• mahdollisesti tutkielma

Arviointi

Numeroarvostelu.
Otetaan huomioon palautetut laskut ja muiden annettujen tehtävien suoritus kokeen lisäksi.

Sivun alkuun

3.5 KEMIA

Kemiassa on yksi pakollinen kurssi (KE1: kurssi 1- kokeellinen luon-nontiede) ja soveltavat kurssit KE2 ja KES3 (Kurssi2: Elämän kemiaa = orgaaninen kemia sekä jossakin muussa oppilaitoksessa tai työssä hankittuja taitoja. Kurssi 3: Aihe sovitaan opettajan kanssa)

TAVOITTEET

• opiskelija ymmärtää aineiden rakennetta ja rakenteen vaikutusta aineen ominaisuuksiin
• ymmärtää jonkin verran kemian taitojen soveltamista käytäntöön
• saa täydennystä yleissivistykseen ja saa pienenkin kipinän luonnon tieteelliseen ajattelutapaan
• saa perusvalmiuden jatko-opintoihin, koska lähes puolella jatko-opintopaikoista tarvitaan ja luetaan kemiaa
• ymmärtää ympäristöä kemian näkökulmasta

ARVIOINTI

kurssi koe (pakollinen kurssi numeroarvostelu, muut suoritusmerkinnällä, jollei erikseen sovita numeroarvostelusta)

PAKOLLINEN KURSSI

KE1

KEMIA - KOKEELLINEN LUONNONTIEDE


• Kaikille yhteinen pakollinen kurssi

Tavoitteet

• ymmärtää kemian kannalta tärkeimmät peruskäsitteet

Sisältö

• aineiden ominaisuuksia ja niiden selittäminen aineen rakenteen ja sidosten perusteella. Hapot ja emäkset. Metallit. Liuokset. Ainemäärä. Reaktioyhtälöt. Ympäristökemiaa.

Työtavat

• itsenäinen opiskelu ja mahdollisuus osallistua lähiopetustunteihin

Arviointi

• kurssikoe (numeroarvostelu)

KE2

ELÄMÄN KEMIAA (ORGAANINEN KEMIA)

Tavoitteet

• oppii yksinkertaisten orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja reaktioita

Sisältö

• hiilivedyt, alkoholit ja niiden reaktiot, hiilihydraatit, muovit, hapot.

Työtavat

• itsenäinen opiskelu ja mahdollisuus osallistua lähiopetustunneille

Arviointi

• kirjallinen koe (suoritusmerkintä)

KES3

VALINNAINEN KURSSI

TAVOITTEET

• Innostaa kemiaan ja hyödyntää työssä opittuja taitoja

SISÄLTÖ

• Aihe vapaa (sovitaan opettajan kanssa)

TYÖTAVAT

• Sovitaan opettajan kanssa

ARVIOINTI

• suoritusmerkintä

Sivun alkuun

3.6 USKONTO


USKONTOJEN OPETUKSEN TAVOITTEET

Kaikkien uskontokuntasidonnaisten ryhmien uskonnon opiskelun tavoitteena on, että opiskelija saa uskonnollisen yleissivistyksen tiedolliset ja kulttuuriset valmiudet
• perehtymällä oman uskontonsa ajatteluun ja kulttuuriperintöön ja elämään voidakseen vahvistaa itsetuntoaan ja kulttuuri-identiteettiään,
• tutustumalla eri uskontoihin ja maailmankatsomuksiin oppiaak-seen kunnioittamaan erilaisen vakaumuksen omaavia ihmisiä sekä elämään ja toimimaan heidän kanssa sekä
• kehittämällä eettisesti vastuullista elämänasennetta pystyäkseen tekemään arvovalintoja, kantamaan vastuuta teoistaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa.

YLEISTAVOITTEIDEN SOVELTAMINEN

Opetussuunnitelmassa uskontokuntasidonnaisuutta sovelletaan uskon-nonopetuksen yleistavoitteiden pohjalta. Uskontojen opetuksen sovel-tamisessa eri uskontokuntien tarpeisiin tulee ottaa huomioon sekä opiskelijoiden uskonnollisen taustan erityispiirteet että oppilaitoksen yleistavoitteet
uskontokunnan

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS

Uskonnon kurssi 1 tulee suorittaa ennen muille uskonnonkursseille osallistumista. Muiden kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

TYÖTAVAT

Oppiaineen luonne edellyttää monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja. Työtapojen käyttö eri kursseissa riippuu kurssin sisällöstä ja opetusryhmän taidoista ja tarpeista.

ARVIOINTI

Kurssin arvosanaa annettaessa arvioidaan sitä, miten opiskelijan saavuttamat taidot ja tiedot vastaavat kunkin kurssin tavoitteita. Arviointiin vaikuttavat kurssin aikana tapahtuvan aktiivisen työskentelyn lisäksi mahdolliset kirjalliset suoritukset kuten kurssikoe, ana-lyysitehtävät, esseeharjoitukset tai oppimispäiväkirjat. Uskonnon yleistavoitteisiin liittyen erityistä huomiota kiinnitetään opiskeijan kykyyn pohtia, analysoida, vertailla, arvioida kriittisesti eri näkökulmia sekä muodostaa perusteltuja kannanottoja erilaisiin uskonnollisiin ja eettisiin ilmiöihin liittyviin kysymyksiin.

PAKOLLINEN KURSSI

UE1

USKONTO JA MAAILMANKATSOMUS

SISÄLTÖ JA TAVOITTEET

Maailmassa on erilaisia uskontoja noin 20 000. Kurssilla pohditaan mitä uskonnot ovat, miksi ja mihin ihmiset uskovat. Kurssilla opitaan erilaisten maailmankatsomusten analysoimista ja vertaamista. Tavoitteena on ymmärtää uskonnon yleismaailmallista luonnetta ja pohtia eri uskontojen merkitystä yksilön, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta. Kurssilla tutustutaan myös siihen, miten uskonnot näkyvät ja vaikuttavat modernissa yhteiskunnassa sekä yksilöön, yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Kurssin toisen pääjakson muodostaa perehtyminen kristittyjen pyhään kirjaan Raamattuun. Kurssin aikana tutustutaan pääpiirteissään Raamatun eri kirjojen sisältöön ja syntyhistoriaan sekä erilaisiin tapoihin tulkita Raamattua. Raamatun pohjalta paneudutaan myös elämän pe-ruskysymyksiin. Niitä tarkastellaan erityisesti luterilaisen opin valossa. Tavoitteena on myös tutustua Raamattuun suomalaisen kulttuuriin keskeisesti vaikuttaneena kirjana sekä jäsentää omaa maailmankatsomusta pohtimalla elämän peruskysymyksiä ja kristillisen opin tarjoamia näkemyksiä niihin.

VALINNAISET KURSSIT


UE2

KRISTINUSKO JA KRISTILLISET KIRKOT

SISÄLTÖ JA TAVOITTEET

Kurssilla perehdytään kristinuskon syntyyn, kristillisen kirkon kehityskaareen ja kirkon vuorovaikutukseen yhteiskunnan ja kulttuurin kanssa eri aikoina. Kurssin aikana etsitään yhteneväisyyksiä kirkkohistoriasta ja yleisestä maailmanhistoriasta sekä pohditaan kristillisten kirkkojen roolia tämän päivän maailmassa.

Kurssilla tavoitteena on saada kokonaiskuva kristillisen kirkon histori-asta ja sen vaikutuksesta yleiseen maaillmanhistoriaan ja eurooppalai-seen kulttuuriperintöön. Kurssin aikana hahmottuu kristillisen kirkon luonne erilaisten kirkkojen kokonaisuutena ja niiden levinneisyys nykyaikana. Kurssi auttaa ymmärtämään uskonnon merkitystä ja luonnetta Euroopassa ja Suomessa.

UE3

IHMISEN HYVÄ JA PAHA

SISÄLTÖ JA TAVOITTEET

Kurssilla tutustutaan moraaliarvioinnin perusteisiin, länsimaisen etiikan rikkaaseen perinteeseen sekä nykyajan polttaviin moraaliongelmiin. Tarkastelunäkökulma painottaa Raamatun ja kristillisen perin-teen vaikutusta länsimaiseen etiikkaan. Tätä perinnettä pyritään soveltamaan pohdittaessa nykyajan yksilöön, yhteiskuntaan ja luontoon liittyviä eettisiä ongelmia.

Kurssin tavoitteena on keittää eettisesti vastuullista elämänasennetta ja antaa valmiuksia henkilökohtaisten arvovalintojen tekemiseen ja arviontiin. Kurssin käytyään oppilas tuntee Raamatusta nousevan kristillisen etiikan pääpiirteet ja omaa valmiudet erilaisten eettisten ratkaisujen arviontiin.

UE4

SUURET MAAILMANUSKONNOT

SISÄLTÖ JA TAVOITTEET

Kurssilla syvennetään kykyä käyttää UE kurssi 1:llä saatuja valmiuk-sia uskontojen vertailuun ja niiden merkityksen tarkasteluun. Kurssilla tutustutaan suuriin maailmanuskontoihin, kuten hindulaisuuteen, buddhalaisuuteen, juutalaisuuteen ja islamiin. Myös kristinuskoa tar-kastellaan yhtenä maailmanuskontona. Lähtökohtana on UE kurssi 1:llä saadut tiedot ja kysymykset: Mihin uskontojen edustajat uskovat? Miten eri uskonnot vaikuttavat yksilöiden elämään, yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Sivun alkuun

3.7 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI

TAVOITTEITA

Historian ja yhteiskuntaopin opiskelun tavoitteena on, että opiskelija:
• näkee nykyhetken ja tulevaisuuden historiallisen kehityksen tuloksena niin että hänelle tarjoutuu mahdollisuus syventää ajantajuaan ja maailmankuvaansa sekä sopeutua paremmin yhä kiihtyvällä vauhdilla tapahtuvaan muutokseen ympäröivässä maailmassa,
• saa valmiuksia hankkia erilaisin menetelmin historian ja yhteiskuntatieteiden eri alueilta monipuolista sekä historiallista, että ajankohtaista tietoainesta ja käsitellä sitä,
• osaa arvioida kriittisesti tietolähteiden - erityisesti sähköisten viestimien - antamien tietojen sekä esitettyjen käsitysten luotettavuutta ja merkitystä sekä ymmärtää historiallisen tiedon olevan tulkintaa menneestä ajasta
• osaa asiallisesti arvioida erilaisten historiallisten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden syntyä ja merkitystä kunkin ajan omista lähtökohdista ja vertailla niitä keskenään ja nykyaikaan sekä
• saa valmiuksia käyttää ja soveltaa hankkimaansa perustietoa opiskelu, työ- ja muun yhteiskuntaelämän ja vapaa-ajan eri tilanteissa.

PAKOLLISET KURSSIT

JÄRJESTYS

Pakollisten kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

HY2

EUROOPPALAINEN IHMINEN

TAVOITE

Kurssi tarkastelee Euroopan kulttuurihistoriaa. Eri aikakausien ihmisten maailmaa lähestytään oman ajan lähteistön kautta. Tarkastelun kohteena ovat historian merkkihenkilöt ja ns. tavalliset ihmiset. Samalla tutustutaan eri taiteenalojen keskeisiin saavutuksiin. Kurssin keskeisiä tarkastelukulmia ovat ihmiskäsitys, tapakulttuuri, luonnontieteellinen maailmankuva, tiedonkäsitys ja taiteet.

SISÄLTÖ

• Kilpaileva ihminen, antiikin Kreikka ja Rooma
• Kilvoitteleva ihminen keskiajalla
• Luova universaali ihminen renesanssin aikana
• Pöyhkeilevä ihminen absolutismin ajalla
• Järkeilevä ihminen valistuksen ajalla
• Tutkiva ihminen
• Yritteliäs ihminen teollistuvassa maailmassa
• Kantaa ottava ihminen

TYÖTAVAT

Oppikirjan tehtävät, internet-sivujen tutkiminen, annetut itseopiskelu-tehtävät sekä lähiopetus.

ARVIOINTI

Kurssin arvosanaan vaikuttaa opiskelijan aktiivisuus ja koenumero.

HY3

KANSAINVÄLISET SUHTEET

SISÄLTÖ

Kurssi on kansainvälisen politiikan analyysikurssi, jossa tapahtumia tarkastellaan taloudellisen ja ideologisen viitetaustan avulla. Kurssin keskeisiä tarkastelukulmia ovat nationalismi, demokratian ja totalitarismin vastakkain asettelu, kansainväliset sopimus-järjestelmät, konfliktit sekä siirtomaiden ongelmat ja vapautuminen.

Ajallisesti kurssin painopiste on 1900-luvulla.

HY4

SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA

SISÄLTÖ

Kurssin tavoitteena on analysoida keskeisiä Suomen historian murroskausia 1800- ja 1900-luvulla. Keskeisiä tarkastelukulmia ovat kysymys Suomen valtiollisesta identiteetistä, demokratia, yhteiskuntaryhmien välinen konflikti, ulkopoliittinen konflikti sekä kulttuurin murros.

HY5

VALTARAKENNELMAT

SISÄLTÖ

Valtio-oppiin ja yhteiskutapolitiikkaan orientoiva kurssi, joka sisältää Suomen nykyjärjestelmän analyysin lisäksi kansainvälistä vertailua ja historiallista taustaa.

Keskeisiä tarkastelukulmia ovat ihmisoikeudet, poliittiset ja sosiaaliset oikeudet sekä vallanjako ja vallankäytön valvonta.

VALINNAISET KURSSIT

HY1

IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI

TAVOITE

Kurssi tarkastelee väestö ja yhteiskuntahistoriaa pitkittäisleikkauksin keskittyen esimerkkeinä toimiviin elinpiireihin. Kurssin avulla valotetaan historiallisen muutoksen luonnetta. Pääpaino on yleisen historian alueella, jota täydennetään soveltuvilta osin Suomen historian ilmiöillä. Tärkeitä tarkastelukulmia ovat luonto, talous ja sen murroskaudet, yhteisön eloonjääminen sekä sukupuolten tehtävänjako.

SISÄLTÖ

• Neoliittinen vallankumous
• Lähi-Idän maatalous ja kauppa
• Sininen Välimeri
• Keskiajan yhteiskunta ja kaupungit
• Löytöretket
• Itsevaltiuden ajan talouspolitiikka
• Teollistuminen
• Maatalouden muutokset
• Maailmantalouden synty

TYÖTAVAT

Itsenäinen työskentely ja osallistuminen lähiopetukseen.

ARVIOINTI

Arvosanaan vaikuttaa oma aktiivisuus ja koenumero.

HY7

EUROOPAN ULKOPUOLISIA KULTTUUREJA

TAVOITE

Tutustutaan merkittäviin Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin kuten islamilaiseen, afrikkalaiseen ja kiinalaiseen kulttuuriin. Huomion kohteena ovat kulttuurien tärkeimmät saavutukset, tavat, katsomukset ja nykyajan haasteet.

TYÖTAVAT

Oppikirjatehtävät ja internet-materiaalin opiskelu, filmit.

ARVIOINTI

Kurssin arvosanaan vaikuttaa oppilaan aktiivisuus ja koenumero.

Sivun alkuun

3.8 BIOLOGIA

Biologian opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijoiden kykyä koota elollista luontoa koskeva tietoaines kokonaisuuksiksi. Opetuksella pyritään myös siihen, että opiskelijat sisäistävät biotieteiden merkityksen jokapäiväisessa elämässä sekä maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa. Tavoitteena on ymmärtää tieteellisen tutkimusmetodin mahdollisuudet ja rajat ja saavuttaa valmiudet sen käyttämiseen.

Biologian opiskelun tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää elämää kaikilla biologisilla tasoilla ja perehtyy solun, eliöiden ja ekosysteemien keskeisiin rakenteisiin, energiatalouteen ja toiminnan periaatteisiin
• perehtyy elämää ohjaavien informaatiomekanismien toimintaan solu- ja yksilötasolla, populaatioissa ja ekosysteemeissä
• ymmärtää eliökunnan moninaisuutta ja jäsentää sen järjestelmiksi
• ymmärtää evoluution geneettisen taustan eliökunnan kehitystä ohjaavana voimana
• ymmärtää biologisen tiedon merkityksen kestävän kehityksen ehtona.

OPETUKSEN KESKEISIÄ SISÄLTÖALUEITA

Opiskellaan perustiedot solusta, vertaillaan eliöryhmien rakennetta ja elintoimintoja sekä jäsennetään eliökunnan järjestelmää. Tutustutaan solun ja eliökunnan energiatalouteen. Täydennetään kuvaa ekosysteemeistä monimutkaisina ja muuttuvina kokonaisuuksina sekä arvioidaan ihmisen aiheuttamia ympäristömuutoksia. Etsitään keinoja ongelmien ratkaisemiseksi.

Perehdytään geenien toimintaan sekä perinnöllisyyden perusmekanis-meihin solun, yksilön ja populaation tasolla. Selvitetään, miten ulkoiset tekijät vaikuttavat geneettiseen säätelyjärjestelmään ja miten geneettisen aineksen hidas muuttuminen on edellytys eliökunnan kehitykselle. Pohditaan myös, miten ihmisen toiminta vaikuttaa perimään ja millaisia riskejä tähän liittyy.

Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin sekä terveyttä edistäviin ja sitä uhkaaviin tekijöihin.

Tutustutaan solubiologian ja genetiikan sovelluksiin sekä solujen väli-seen viestintään. Arvioidaan geenitekniikan merkitystä ihmisen ja muun luonnon kannalta.

OPISKELUN LUONNE JA OPETUKSEN LÄHTÖKOHTIA

Opiskelu syventää aiemmin hankittua biologista tietoa ja rakentaa sen kokonaisuuksiksi, joiden varaan uusi tieto voi rakentua. Eri luonnon-tieteiden antamat tiedot liitetään toisiinsa niin, että opiskelija saa kokonaiskuvan luonnosta ja sen ilmiöistä. Ympäristökysymysten tarkaste-lussa otetaan huomioon myös yhteiskuntatieteet.

Opetus tarjoaa mahdollisuuksia itsenäiseen tiedonhankintaan sekä vastuun ottamiseen omasta opiskelusta. Tiedonhankinnassa käytetään monipuolisia lähdeaineistoja. Osa oppimateriaalista on Sotungin lukion verkkosivuilla. Sivuihin kuuluu biologian verkkofoorumi, missä selvi-tetään kurssivaatimukset ja johon opiskelutuotokset toteutetaan. Opis-kelun tukena käytetään lukion oppikirjoja, muuta kirjallisuutta ja tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia.

ARVIOINTI

Arvioinnin perustana ovat verkossa toteutettavat oppimistehtävät ja kurssikoe.

PAKOLLISET KURSSIT

BI 1

ELIÖKUNNAN JÄRJESTELMÄ, SOLUN RAKENNE JA TOIMINTA

Suoritettava biologian kursseista ensimmäisenä.

SISÄLTÖ

Kurssilla saadaan perustiedot eliökunnan luokittelusta, elämän tietomolekyylien (DNA, RNA ja proteiinit ) merkityksestä elämän ilmiöiden ohjaajina ja evoluution raaka-aineina sekä eliöiden ja eliökunnan energiataloudesta.

BI 2

EVOLUUTIO JA EKOLOGIA

Osallistumisen ehtona kurssi BI 1.

SISÄLTÖ

Tutustutaan ekologian ja evoluutio-opin peruskäsitteisiin. Opitaan, että ekologia tutkii evoluutiota ohjaavia vuorovaikutussuhteita tässä ja nyt. Tutustutaan ihmisen aiheuttamien ympäristöongelmien takana oleviin ekologisiin lainalaisuuksiin ja seurauksiin. Käydään yleisesti läpi koko eliökunnan evoluutiohistoria painottuen yksityiskohtaisemmin selkärankaisten ja kasvien evoluutioon. Tutustutaan kasvien vesi- ja ravinnetalouteen.

SYVENTÄVÄT KURSSIT

BI 3

IHMISEN RAKENNE JA ELINTOIMINNOT SEKÄ PERINNÖLLISYYSTIEDE

Osallistumisen ehtona kurssi BI 1.

SISÄLTÖ

Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Tutustutaan klassisen perinnöllisyystieteen ilmiöihin ja käsitteisiin risteytysesimerkkien avulla.

BI 4

SOLUBIOLOGIAN JA GENETIIKAN NYKYNÄKYMIÄ

Suoritusjärjestys BI1:n jälkeen. Suositeltava etenkin lääketiedettä tai muita biotieteitä opiskelemaan aikoville.

SISÄLTÖ

Tutustutaan syvällisesti nykyaikaisen solubiologian ja genetiikan keskeisimpiin saavutuksiin ja tutkimusmenetelmiin. Tutustutaan solu-jen väliseen viestintään sekä yksilönkehityksen ja immuunireaktioiden geneettiseen säätelyyn.

Sivun alkuun

3.9 MAANTIETO

Maantieteen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ainekset nykyaikaisen maailmankuvan muodostamiseen. Tähän kuuluu maapallon ymmärtäminen täsmällisesti omansa kokoisena, luonnonvaroiltaan rajallisena ja ainutlaatuisena planeettana, missä ihmisenkin toiminta on riippuvaista maapallolla vyöhykkeisesti esiintyvistä elottoman ja elollisen luonnon ilmiöistä. Maantiede kehittää ky-kyä arvioida maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita.

Maantiede ohjaa tarkastelemaan maailmaa muuttuvana elinympäristönä, jossa alueet muuttuvat sekä ihmisestä riippumatta että ihmisen vaikutuksesta. Maantiede on yhdistävä silta luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opiskelija saa aineksia ympäristöky-symysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävien ratkaisujen etsimiseen.

TAVOITTEET

Maantiedon oppimisen tavoitteena on, että opiskelija:

• ymmärtää maapalloa muovaavat ihmisestä riippumattomat ja ih-misperäiset tapahtumat
• osaa arvioida, miten ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja käytettävissä olevat luonnonvarat vaikuttavat ihmisen taloudelliseen, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan
• osaa hankkia tietoja erilaisista maantieteellisistä tiedonlähteistä ja tulkita niitä kriittisesti sekä harjaannuttaa graafista lukutaito-aan sekä tiedon havainnollistamis- ja esittämistaitojaan
• osaa arvioida ympäristön ja ihmisten elämänlaatua nyt ja tulevai-suudessa, sekä omia mahdollisuuksiaan alueellisten ongelmien ratkaisemisessa
• tuntee vastuuta, sekä kuluttajana, että omaan elämäänsä ja ympä-röivään maailmaan kantaa ottavana kansalaisena.

OPETUKSEN KESKEISIÄ SISÄLTÖALUEITA

Tutustutaan maan planetaarisuuteen, luonnonympäristön rakenteisiin ja toimintaperiaatteisiin sekä niiden alueellisiin ilmenemismuotoihin ja säätelymekanismeihin. Perehdytään karttoihin, karttamerkintöihin ja karttojen tekemiseen ja tulkintaan. Lisäksi perehdytään elottoman ja elollisen luonnon maapallonlaajuisiin järjestelmiin, niissä vallitseviin alueellisiin vuorovaikutuksiin ja muutosprosesseihin sekä ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa niihin.

Perehdytään luonnon ja ihmisen vuorovaikutukseen ja siitä aiheutuviin muutosilmiöihin ja pohditaan ihmisen mahdollisuuksia ohjata alueiden kehittymistä. Tarkastellaan ihmisen toiminnan ja kulttuurien moni-ilmeisyyttä, ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Etsitään myös keinoja luonnon ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen aiheuttamien paikallisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

OPISKELUN LUONNE

Maantieteen opiskelussa yhdistyvät luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset näkökulmat niin, että ne auttavat ymmärtämään tarkasteltavaa aluetta kokonaisuutena, sen ihmisten menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä arvioimaan tulevaisuutta. Karttatulkinnan ja graafisten taitojen harjoittelu on tärkeää, koska se on edellytys maantieteellisen tiedon hankkimiselle ja havainnolliselle esittämiselle. Tavoitteena on ajankohtaistiedon hankkiminen ja sen kytkeminen opiskelijan aiemmin hankkimaan tietoon.

Opetus tarjoaa mahdollisuuksia itsenäiseen tiedonhankintaan sekä vastuun ottamiseen omasta opiskelusta. Tiedonhankinnassa käytetään monipuolisia lähdeaineistoja. Osa oppimateriaalista on Sotungin lukion verkkosivuilla. Sivuihin kuuluu maantieteen verkkofoorumi, missä selvitetään kurssivaatimukset ja johon opiskelutuotokset toteutetaan. Opiskelun tukena käytetään lukion oppikirjoja, muuta kirjallisuutta ja tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia.

ARVIOINTI

Arvioinnin perustana ovat verkossa toteutettavat oppimistehtävät ja kurssikoe.

PAKOLLISET KURSSIT

GE 1

LUONNONMAANTIETO

Suoritettava ensimmäisenä.

SISÄLTÖ

Kurssilla tutustutaan luonnonmaantieteen tärkeimpiin käsitteisiin ja ilmiöihin. Aiheena on maapallon planetaarisuus, erityisesti maapallon akselikulman aiheuttamat vaikutukset ilmastojärjestelmiin ja kasvillisuusvyöhykkeisiin, sekä maapallon rakenne ja siinä ilmenevät ulkoisten ja sisäisten tekijöiden aiheuttamat muutokset. Lisäksi tutustutaan karttoihin ja paikanmäärityksessä käytettävään koordinaattijärjestelmään.

GE 2

KULTTUURIMAANTIEDE

Osallistumisen ehtona kurssi GE 1.

SISÄLTÖ

Perehdytään ihmisen toiminnan vyöhykkeisyyteen maapallolla. Aiheina ovat kulttuuripiirit, kulttuurien muuttuminen, maapallon tiheään ja harvaan asutut alueet, veden ja ravinnon riittävyys, luontoon pohjautuva taloudellinen toiminta, liikenneverkkojen muodostuminen sekä hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen.

GE 3

RISKIEN MAAILMA

SISÄLTÖ

Maailmanlaajuisten ympäristökysymysten maantiedettä: luonnonjärjestelmän ja ihmisen aiheuttamat uhkat. Ihmiskunnan räjähdyspisteet ja maailman riskialueet.

Sivun alkuun

3.10 PSYKOLOGIA

TAVOITTEET

Psykologian opiskelun tavoitteena on omaksua perustiedot psykologiasta tieteenä ja sen mahdollisuuksista ja rajoituksista niin, että opiskelija tuntee:
• psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja, tiedonhankintatietoja, tutkimustuloksia ja yhteyksiä muihin tieteisiin sekä psykologian tapoja selittää psyykkistä toimintaa.
  
  Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen siten, että opiskelija pystyy soveltamaan tietojaan:
• oman yksilöllisyytensä, elämäntilanteensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen,
• oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen,
• opiskelunsa suunnitteluun ja toteuttamiseen,
• ajattelunsa kehittämiseen ja
• ihmissuhteidensa, vuorovaikutustaitojensa ja asenteidensa kehittämiseen.
  
  Opetuksessa osoitetaan, miten psykologista tietoa voidaan käyttää ympäristö-, yhteiskunta- ja kulttuurikehityksen edistämiseen, niin että opiskelija voi kehittää valmiuksiaan:
• sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan,
• yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten kohtaamiseen,
• erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen ja
• psykologisen tiedon, sen hankinnan ja soveltamisen kriittiseen ja eettiseen arviointiin.

KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS

Psykologian kurssi 1 tulee suorittaa ennen muille psykologian kursseille osallistumista. Muuten kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kurssi 5 suositellaan reaalin kirjoitusvuonna suoritettavaksi kurssiksi osittain kertaavan luonteensa vuoksi.

VALINNAISET KURSSIT

PS1

JOHDATUS PSYKOLOGIAAN

TAVOITTEET

Kurssilla tutustutaan psykologian keskeisiin käsitteisiin ja kysymyksenasetteluihin, tiedon hankintakeinoihin ja tapoihin selittää psyykkistä toimintaa. Opiskelija saa valmiuksia psykologisen tiedon kriittiseen arviointiin ja oman opiskelunsa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

SISÄLTÖ

Kurssilla tutustutaan psykologiaan tieteenä. Hahmotetaan sen tutkimuskohde, osa-alueet ja tutkimusmenetelmät. Määritellään psyykkiset toiminnot ja tutustutaan toiminnan erilaisiin selittämistapoihin, mm. Freudin psykoanalyysiin, humanistiseen psykologiaan ja kognitiiviseen psykologiaan. Loppukurssista etsitään vastausta psykologian avulla koko lukio-opiskelua koskettavaan kysymykseen: "Miten oppisin paremmin?" ja tutustutaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops) laadintaan.

TYÖTAVAT

Kurssiin kuuluu useita pieniä esseekirjoituksia ja itse tehtäviä pienimuotoisia kokeita liittyen mm. psykologian tutkimusmenetelmien soveltamiseen. Psykologian sanastoa ja termejä opiskellaan "sanakokeiden" avulla. Kurssiin liittyviä videoita on mahdollista lainata koululta. Kurssin suorittajamäärästä riippuen on mahdollista toteuttaa keskusteluryhmä internetin välityksellä kurssin teemoista. Ensimmäisestä psykologian kurssista lähtien kukin opiskelija aloittaa oman muistiinpano- ja materiaalikansion kokoamisen. Kansion käytöllä mahdollistetaan joustava tiedon kertaaminen ja täydentäminen seuraavilla kursseilla.

ARVIOINTI

Kurssikokeen lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota kunkin yksilön kurssin aikana osoittamaan aktiivisuuteen kuten esseekirjoitusten palautukseen ajoissa ja keskusteluryhmään osallistumiseen.

PS2

KEHITTYVÄ JA SOSIAALINEN IHMINEN PSYKOLOGIAN TUTKIMUSKOHTEENA

TAVOITTEET

Kurssin lähestymistapa kehityspsykologiaan avaa opiskelijalle mahdollisuuden tarkastella ihmisen elämänkaarta vauvasta vanhukseen mm. minuuden synnyn ja ajattelun kehityksen kautta. Opiskelija oppii tietämään mitkä ovat kunkin kehitysvaiheen haasteet ja miten lapselle luodaan riittävän hyvät kehitysmahdollisuudet. Ihmisen yksilöllisyys korostuu kehitysvaiheiden toteutuessa jokaisen kohdalla persoonallisesti. Kurssilla luodaan opiskelijalle edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen siten, että hän pystyy soveltamaan tietojaan ihmissuhteidensa, vuorovaikutustaitojensa ja asenteidensa kehittämiseen. Opetuksessa osoitetaan, miten psykologista tietoa voidaan käyttää niin, että opiskelija voi kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan ryhmän jäsenenä, sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.

SISÄLTÖ

Kurssin alkuosa esittelee kehityspsykologian keskeiset tutkimusalueet ja tutkijat, kuten Mahler, Piaget, Erikson, Freud. Asioita tarkastellaan runsain esimerkein ja teemoittain mm. sosialisaation, ajattelun, kielen ja minuuden synnyn kehittymisenä. Kurssin loppuosassa tutustutaan ihmisen sosiaaliseen kehitykseen ja sosiaalipsykologiaan psykologian osa-alueena. Näin ollen perehdytään yksilöiden ja ryhmien vuorovaikutuksen ja sosiaalisen vaikuttamisen lainalaisuuksiin. Ryhmistä tarkastellaan niin parisuhdetta kuin kansojakin. Sosiaaliseen vaikuttamiseen liittyen esille tulevat mm. asenteet, niiden synty ja muuttaminen.

TYÖTAVAT

Kehityspsykologiassa kokonaisuuden hahmottaminen on keskeistä. Siksi kurssin teemoista kootaan elämänkaarijana-kaavio, jolle sijoitetaan käsitellyt asiat. Omakohtaisten kokemusten peilaaminen keskus-telupalstan kautta tuo lisäväriä kurssin suoritukseen, unohtamatta ter-mienhallinnan sisäistämistä sanakokeiden avulla. Koska roolit ovat yksi kurssin keskeinen käsiteltävä asia jokainen kurssilainen saa jonkun roolin, jonka mukaisesti hänen tulee esiintyä keskusteluryhmässä. Näin jokainen voi nähdä miten ryhmä toimii erilaisten ihmisten kesken ja minkälaisia ongelmia siinä saattaa ilmetä ja miten ne ratkaistaan. Sosiaalipsykologian luonteesta johtuen erilaiset ryhmiä käsittelevät kirjoitelmat ovat loppukurssin keskeisenä työtapana.

ARVIOINTI

Kokeen lisäksi arviointi perustuu yksilön aktiivisuuden tarkkailuun ryhmäkeskustelupalstalla. Palautettavien töiden arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota opiskelijan taitoon käsitellyn tiedon soveltamisessa.

PS3

TIETÄVÄ IHMINEN PSYKOLOGIAN TUTKIMUSKOHTEENA

TAVOITTEET

Keskeisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaisnäkemys kognitiivisen psykologian osa-alueista. Näiden kautta opiskelijaa kannustetaan etsimään rakennusaineita oman ihmiskäsityksensä muokkaamiseen. Kurssin tavoitteena on myös rohkaista opiskelijaa prosessoimaan omia opiskelutottumuksiaan kohti syväsuuntautuneempaa tiedonkäsittelyä.

SISÄLTÖ

Kurssilla tutustutaan ihmisen kognitiiviseen kehitykseen ja kognitiiviseen psykologiaan: ihmisen tietoisuuden ja tiedonkäsittelyn lainalaisuuksiin. Näin ollen perehdytään havaitsemiseen, ajatteluun, kieleen, muistiin ja oppimiseen psykologian tutkimuskohteina. Loppukurssista pohditaan mitä tietoisuus on, ja hahmotetaan tietoisuuden rakennetta ja suhdetta ihmisen psyykkisiin toimintoihin.

TYÖTAVAT

Kognitiivisen psykologian luonteesta johtuen kurssi tarjoaa huikeat mahdollisuudet kokeiden ja testien tekemiseen. Joitakin kokeita esitellään koko ryhmälle ja jaetaan kokemuksia niiden suorittamisesta. Käsitteiden ja terminologian opiskelussa käytetään "sanakokeita". Aihepiiristä löytyy myös kiinnostavia tutkielman aiheita, joista valitaan yksi toteutettavaksi itsenäisesti.

ARVIOINTI

Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota opiskelijan kykyyn so-veltaa oppimaansa teoriaa käytäntöön ja hahmottaa kokonaiskuva kognitiivisen psykologian kentästä. Kokeen lisäksi arvosana muokkautuu sanakokeiden ja tutkielman perusteella.

PS4

TUNTEVA IHMINEN PSYKOLOGIAN TUTKIMUSKOHTEENA

TAVOITTEET

Opiskelija saa kurssilla tietoa psykologian rinnakkaistieteistä erityisesti biologiasta ja neurologiasta tutustuessaan aivovaurioiden sekä tunteiden ja motiivien taustalla vaikuttaviin neurologisiin ilmiöihin. Tavoitteena on osoittaa psykologian olevan yksi tieteenala joka hahmottaa ihmisen toimintaa ja tärkeä osa muodostattaessa kokonaisnäkemystä siitä, mitä eri tieteiden kentässä tällä hetkellä ihmisestä tiedetään. Ihminen itse on suuri ja mielenkiintoinen mysteeri, jota kurssilla lähestytään ihmettelyn ilmapiirissä.

SISÄLTÖ

Kurssin alkuosa muodostuu neuropsykologiaan tutustumisesta aivojen kokonaisvastetta hahmottamalla esimerkiksi unityön ja kivun aistimisen kautta. Tarkastelun kohteina ovat myös miehen ja naisen väitetyt aivotoiminnan eroavaisuudet. Lisäksi käsitellään psyykkisten ja fyysisten tekijöiden vuorovaikutusta tutustumalla neuropsykologiaan. Kurssin loppuosassa perehdytään erilaisiin tunteisiin ja motiiveihin ihmisen toimintaa säätelevinä tekijöinä mm. tarvehierarkioiden avulla. Tutuksi tulevat psykologisina ilmiöinä niin stressi kuin torjuntamekanismitkin.

TYÖTAVAT

Kurssilla käytetään etätehtäviä anatomisten karttojen valmistuksesta ja opetellaan etsimän luotettavaa lisätietoa kurssikirjan ulkopuolisista lähteistä. Koululta lainattavissa oleva videomateriaali ja erilaiset tapauskertomukset auttavat jäsentämään käsiteltävää tietoa. Kurssin teemoista jokainen valitsee itseään eniten kiinnostavan aiheen josta valmistaa tutkielman ja esittää sen pohjalta keskusteluryhmässä pohdintatehtäviä muille kurssin jäsenille.

ARVIOINTI

Opiskelijan aktiivisuus etätehtävien suorituksessa sekä kurssikoe ja tutkielma. Lisäksi suoritetaan pieniä termistön hallinnan harjoituksia jokaisen käsitellyn luvun jälkeen.

PS5

YKSILÖLLINEN IHMINEN PSYKOLOGIAN TUTKIMUSKOHTEENA

TAVOITTEET

Persoonallisuuden psykologiaa on tarkasteltu monessa psykologian koulukunnassa ja tämän kurssin avulla opiskelija voi tarkistaa tietonsa niiden hallinnasta. Minuuden kehittyminen ja persoonallisen identiteetin luominen ovat perustana tasapainoiselle psyykelle. Opiskelija oppii myös tietämään mistä hakea apua kun mielenterveys järkkyy.

SISÄLTÖ

Kurssi on johdatus persoonallisuuspsykologiaan. Minuus ja persoonallisuus ovat keskeisiä teemoja. Tutustutaan yksilöiden välisiin psyykkisiin eroihin, niiden tutkimiseen ja selittämiseen. Käydään läpi tyypillisimmät psyykkiset häiriöt ja niiden hoito. Määritellään mielenterveys ja pohditaan psykologisen tiedon soveltamismahdollisuuksia mielenterveystyössä.Kurssi toimii samalla useiden muilla kursseilla esillä olleiden asioiden kertauskurssina.

TYÖTAVAT

Kertaava ote työskentelyssä kulkee halki kurssin ja suuria linjoja psykologian koko kentässä hahmotetaan viittauksilla aikaisempaan psykologian opiskeluun. Keskusteleva opetus on hallitsevaa erityisesti kurssin loppuosan mielenterveyden kysymyksiä käsiteltäessä. Siksi keskusteluryhmään osallistuminen on tärkeää. Kurssin aikana kirjoitetaan osittain koko psykologian kenttää kertaavia kirjoitelmia.

ARVIOINTI

Arvioinnissa huomioidaan psykologian kentän kokonaisuuden hahmottaminen kirjoitelmissa ja keskusteluihin osallistuminen. "Sanakokeet" ovat osa kurssin arvosanaa.

Sivun alkuun

3.11 TERVEYSTIETO

Terveystieto on valinnainen kurssi.

TEHTÄVÄ

Terveystiedon tehtävänä on ohjata opiskelijoita hankkimaan tietoa ter-veyteen vaikuttavista tekijöistä, kuten liikunta (liikunnan terveysvaikutukset, oikea annostelu sekä liikuntavammojen hoito ja ehkäisy), ravinto ja henkinen hyvinvointi. Opiskelijalla tulee olla riittävästi tietoa tunnistaa yleisimmät suomalaiset sairaudet (kansantaudit) ja niiden riskitekijät. Terveystiedon tehtävänä on niinikään antaa tietoa päihteiden vaikutuksista sekä kannustaa opiskelijoita raittiisiin elämäntapoihin. Seksuaalikasvatuksen tehtävänä on on selvittä seksuaalisuuden kehittyminen, tyypilllisimmät sukupuolitaudit sekä ehkäisy. Pääpaino on, että opiskelija ITSE on kiinnostunut parantamaan hyvinvointiaan hankkimalla tietoa omaan terveyteen ja elämän laatuun liittyvistä tekijöistä.

TAVOITTEET

• Opiskelija arvostaa terveyttä ja tuntee elämäntapojen ja terveyden väliset yhteydet
• Opiskelija ymmärtää terveyden koostuvan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja pyrkii niiden terveyden edistämiseen

SISÄLTÖ

• Terveyteen vaikuttavat tekijät yksilön, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta (= terveyden määrittelyä)
• Liikunnan ja terveyden väliset yhteydet
• Suomen kansanterveys ja yleisimmät sairaudet
• Terveellisen ravinnon perusteet
• Mielenterveys ja stressinhallinta
• Ihmisen seksuaalisuus
• Päihteet
• Työ ja terveys (ergonomia)
• Ensiapu

TYÖTAVAT

• Tutkielma
• Oman liikuntaohjelman suunnittelu ja toteutus (liikuntapäiväkirja)
• Ravintopäiväkirja
• Essee-tehtävät yms.

ARVIOINTI

Terveystieto arvostellaan suoritusmerkinnällä.

Sivun alkuun

Takaisin | Etusivulle